Et ole sisäänkirjautunut. Kirjaudu sisään tai rekisteröidy

Ellin päiväkirja

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas  Viesti [Sivu 1 / 1]

1 Ellin päiväkirja lähetetty To Kesä 10, 2010 10:35 pm



Kuvankaunis irlannincobtamma Adelette, eli Elli, on oikea pikku-Leidi.
Elli inhoaa työntekoa sadesäällä, tai ainakin koittaa kovasti niin vakuutella. Neiti Hienohelmaksikin kutsuttu tamma tietää silti mutakylvyn vaikutukset kauneuteensa, eikä arkaile kelliä oikein kunnolla sateen jäljiltä tarhaan syntyneissä rapakoissa. Elli on oikein kiltti, sietää nekin hoitotoimenpiteet joista ei varsinaisesti tykkää. Ratsastettaessa perusreipas Leidi osaa kokeilla, miten tosissaan se kuski onkaan, hoitaa voi pikkulapsetkin. Kaikinpuolin mukava ja näppärä pikkuheppa!


Täältä löytyy Ellin päiväkirjamerkinnät Valkolaan muutosta lähtien. Tamma saapui Suomeen vain päivää ennen uuteen kotitalliinsa majoittumista. Elli toimii pääosin harrasteratsuna, mutta myös työajon salat ovat neidille tutut.
Ellin omistajana hääräilee Solina.

Näytä käyttäjän tiedot

2 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty To Kesä 10, 2010 10:35 pm

7.6.2010 - Muutto Valkolaan

Edellispäivänä Suomeen muuttanut Elli-neiti ei ollut pitkästä matkasta moksiskaan, ja rauhoittui heti kotitallillemme. Niimpä ajattelin, että sen voi siirtää samantien uuteen talliin, kun sellainen vain löytyisi. Kuin vartavasten meille tehtynä, ilmaantui nettiin ilmoitus vapaista karsinapaikoista pienellä, viidenhevosen yksityistallilla. Jotakin tälläistä olin Ellille kaavaillutkin, ja onnekseni meidät toivotettiin tervetulleiksi mukaan Yksityistalli Valkolan arkea värittämään.

Adelette kun on kengättä ja matkustaa hyvin, en katsonut tarpeelliseksi laittaa sille suojia jalkoihin näinkin lyhyelle matkalle. Tamma käveli kuljetusautoon suoraan, yhtään epäröimättä, ja rauhoittui heti sinne syömään heiniään. Ainakaan tulevaisuuden kisamatkat eivät tämän neidin kanssa tuota ongelmia. Ellillä ei juurikaan ollut vielä omia varusteita, mutta pakkasin mukaan varariimun ja narun, hoitotarvikkeita ja -aineita, sekä kasan harjoja. Muut varusteet pitäisi ostaa, satulan sovittelijakin oli jo tilattu.

Elli seisoi kuin tatti koko matkan kohti uutta kotiaan, koppi ei heilahtanutkaan. Vihdoin perillä, Alisa viittoi ajamaan auton koppeineen tallin pihaan. Vaihdoimme pikapikaa kuulumiset ja Alisakin oli jo utelias näkemään tallinsa uusimman asukin. Jukka avasi lastaussillan ja minä kiinnitin liinan Ellin riimuun, samalla irrottaen tamman kuljetuskopin naruista. Jukan avattua takapuomin, käveli tamma rauhallisesti ulos, ja vastasi möreähköllä hirnahduksella Alisan oripojan, Teron tervehdykseen.
Hetken taluttelin tammaa pihassa, se kulki perässä löysällä narulla, joskin välillä koittaen huomaamatta livahtaa ruohotupsuja maistelemaan. Alisa näytti Ellin tarhan, ja laskinkin tamman sitten sinne. Vähän se juoksentelikin, lähinnä Teron innoittamana, mutta rauhoittui pian, ja piehtaroituaan hakeutui heinäkasalle mutustamaan.

Alisa esitteli tallin meille. Oikein viihtyisä pikkutalli, todellakin kuin tehty Adeletelle ja minulle. Talli oli vielä toistaiseksi melko tyhjillään, Elli oli vasta toinen asukas, eikä Elliltäkään tullut varusteita tallin täydeltä. Houkuttelinkin sitten Jukan lähtemään mukaani ostamaan Ellille ne tärkeimmät omat varusteet, suitsista lähtien, Neiti itse saisi viettää tämän päivän tutustuen uuteen kotiinsa. Eikä tammalla tuntunut olevan mitään sitä vastaankaan, sinne Elli jäi, tyytyväisenä syömään uuteen kotiinsa.

Näytä käyttäjän tiedot

3 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty To Kesä 10, 2010 10:36 pm

8.6.2010

Elli on kotiutunut Valkolaan paremmin kuin hyvin. Tamma rötkötti kyljellään tarhassa, nautiskellen aurinkoisesta kesäpäivästä. Hetken kävi jo mielessä, että tammalla olisi jokin hätänä, mutta kuullessaan jutteluni se nosti päänsä ja jäi makoilemaan rintansa päälle, katsellen uteliaana minua. Tero seisoi tarhassansa, sivulla, joka oli lähimpänä Ellin tarhaa, vahtimassa tammansa unia. Kyykistyin Ellin viereen ja rapsutin sitä harjanjuuresta.
"Oletpas sinä rento tapaus..." juttelin hymyillen. Aikani siinä rapsuttelin, kunnes päätin lähteä sitten viemään tamman uudet varusteet talliin. Ellikin nousi lähes heti jälkeeni, ja huokaisten lähti kävelemään perässäni.

Kahdet uudet suitset, toiset ruskeat aachen turpahihnalla ja kolmipalalla, toiset westernmalliset sidepull-kuolaimettomat suitset. Luotto oli vahva, josko Ellilläkin voisi maastoilla sitten kuolaimetta. Lisäksi pari kuivatusloimea; villa- ja fleeceloimet, muutama uusi harja, satulahuopia ja muuta pienempää sälää. Kaikki tietenkin tyttömäisissä väreissä, oreille kun olen ostettut liki pelkkiä sinisiä ja muita "poikamaisia" värejä. Nappasin kuolaimelliset suitset ja harjapakin mukaani, jätin ne harjauspuomille ja suuntasin kohti Ellin tarhaa. Tamma katselikin portilla uteliaana. Pujotettuani riimun tamman päähän, utelias ja lempeä ilme muuttui ehkä enemmänkin happamaksi "pakkoko taas lähteä töihin" - ilmeeksi, ja tamma käveli nyrpeänä perässäni puomille.

Harjasin Ellin huolellisesti, ilmoille lehahtanut pölypilvi kertoi tamman todellakin nautiskelleen tarhassa olosta. Elli seisoskeli puomilla korvaansa lotkauttamatta, ei tuntunut erityisemmin nauttivan harjauksesta, mutta ei sanonut vastaankaan. Selvittelin pitkät jouhet kyllästettyäni ne ensin selvitysaineella. Ellillä olikin mahtavan paksu häntä, lievästi kikkuralle se jäi alta, kun selvittelin rastoille kääntyneet jouhet. Tamma loisti kilpaa auringon kanssa, ja näytti varsin kauniilta. Ja sitähän se onkin. Laiskasti se huiskautti hännällään lautasille laskeutuneen sääsken takaisin lentoon, ja vaihtoi lepuutettavaa jalkaa. Pujotin ohjat tamman kaulalle ja avasin riimun, Elli koitti peruuttamalla paeta paikalta, ilmeisesti oli siinä turhan montakin kertaa onnistunut, mutta ei tälläkertaa. Lopulta kiinnitin soljet ja nappasin raipan sekä kypärän mukaani. Tarkoituksena oli ihan vain kävelytellä neitiä, ensin maasta ja sitten vähän selästäkin.

Elli löntysteli kentällä perässäni, pysähtyi kun minä pysähdyin ja lähti liikkeelle minun tehdessä samoin. Ravisiirtymiset tapahtuivat ensin pikkuviiveellä, loppua kohden tamma heräsi, ja lähti yhtäaikaa kanssani juoksemaan. Oikeinkin mukavan oloinen neiti.
Ohjasin tamman sitten kentän laidalla olleen jakkaran luokse, kiipesin jakkaralle ja istuuduin tamman leveään selkään. Elli seisoi paikoillaan tasan niin kauan, kunnes pyysin sen liikkeelle, sitten se lähti rennonlaiskasti löntystelemään kaulaansa venytellen. Kävelimme muutaman kierroksen vapain ohjin, totuttelin tamman askeleeseen ja nautiskelin aurinkoisesta kesäsäästä. Sitten keräilin ohjat ja ohjailin tamman millon ympyrälle, milloin voltille ja vääntelin muitakin kaarevia uria. Elli oli yhtä yhteistyöhaluinen ja mukava kuin koeratsastuksessa, reipas ja kuuliainen.

Aikamme käveltyämme päätin ottaa muutaman ravipätkänkin. Pitkät sivut ravattiin ja lyhyet käveltiin, Elli tuntui jopa aavistuksen kuumuvan(!). Pitkän sivun alussa se alkoi ehdottelemaan ravia, joten piti siirrellä siirtymäkohtia ympäri kenttää. Nälkä kasvoi syödessä - päätin nostaa muutamat laukatkin. Neiti ei juuri innostunut yliselkeistä avuistani, vaan nakkasi suuren pukin laukkaan siirryttyään, ja sai minut horjahtamaan kaulalle, ja siitä yhä edelleen kentän hiekkaan. En voinut olla nauramatta, ja Ellikin tuntui naureskelevan muutaman askeleen päähän pysähdyttyään, katsoi minua säälivästi otsatukkansa alta "Onnetonta". En voinut syyttää tammaa, ilmeisesti Kaunon taajuudelle säädetyt avut olivat liikaa Neiti Hienohelman herkille kyljille. Talutin tamman uudestaan jakkaran luo ja kiipesin kyytiin - uusi yritys.

Tälläkertaa Elli nostikin laukan liki ajatuksella, ja laukkasimme muutaman kerran kentän ympäri. Se riittikin, siirsin tamman käyntiin ja annoin sen venytellä kaulaansa nuuhkien kentän hiekkaa. Loppukävelyjen aikana kiersimme tallinpihankin, ja Tero huuteli malttamattomana tarhastaan. Vein Ellin suoraan omaan tarhaansa, sillä kun ei tullut kuumakaan. Riisuin suitset ja tamma kiirehti piehtaroimaan, ja jäi sitten nuokkumaan, jatkamaan keskeytettyjä päiväuniaan tarhan nurkkaan. Minä siivoilin varusteet harjauspuomilta, rasvailin uudet suitset iloisessa auringonpaisteessa tallin edustalla ja sitten olinkin valmis ajelemaan muihin hommiin. Elli oli köllähtänyt uudestaan makuulleen ottamaan aurinkoa, joten en enää kehdannut häiritä sitä. Tamma todellakin tuntuu viihtyvän täälä.

Näytä käyttäjän tiedot

4 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty To Kesä 10, 2010 10:36 pm

9.6.2010

Kukkaron kevenemistä ei voi estää. Ellille on nyt hankittu likipitäen kaiki tarpeellinen (ja vähän päälle), tänään kävi satulansovittaja, ja Elli saikin kertarysäyksellä kaksi uutta satulaa, yleissatulan ja rungottoman lännensatulan maastoilukäyttöön. Ja voi että siinä länkkärissä olikin mukava istua!
Niin, ja lisäksi Elli sai valjaat, päästään harjoittelemaan silläkin rintamalla. Jukka kuskasi Kaunon kiesit Valkolaan, Kauno kun voi hyvin käyttää Veijon kiesejä, samalla tallilla kun asustavat.

En voinut vastustaa kiusausta, vaan halusin heti lähteä kokeilemaan Ellin uutta maastoilupenkkiä ja tutustua samalla Valkolan maastoihin. Varustin Ellin siis rungottomalla satulalla ja kuolaimettomilla suitsilla, vielä kun alla on kengätön hevonen, kunnon hippimeininki. Elliä vähän ihmetytti kuolaimettomat suitset, mutta hyvinpä tuo niilläkin toimi. Oikeastaan vaikutti varsin tyytyväiseltä, johtuiko tuo sitten rauhallisesta maastolenkistä vaiko kuolaimettomuudesta, mutta molemmat taisivat "tehdä terää" tammaneidin mielestä. Lenkin jälkeen pesaisin Elliä sienellä, kun tamma oli aavistuksen hionnut satulavyön ja satulan alta. Ötökkämyrkyt jalkoväliin ja kainaloihin, ja tamma takaisin uhmaamaan Suomen kesää tarhaan. Lähipäivinä olisi tarkoitus kokeilla Ellin ja minun yhteistyötä valmennuksen muodossa, ensin kerraten koulukiemuroita, sitten hypellen miniesteitä. Innostuimpa nimittäin ilmoittamaan Ellin Valkolan estekisoihinkin! Luokka tosin on kaikista hurjin, 40cm. Saa nähdä miten moni poni pieksee meidän lylleröt, Ellin ja Veijon...

Näytä käyttäjän tiedot

5 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Pe Kesä 11, 2010 10:11 pm

11.6.2010

Kuuma kesäpäivä. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, ja Ellikin nautiskeli lämmöstä tuttuun tapaan kyljellään rötköttäen. Kävelin kameran kansa kohti sen tarhaa, mutta juuri kun kyykistyin kuvaamaan aidan välistä, huomasi tamma minut, ja höristen nousi ylös, "Ruoka-aika?". Elli käveli luokseni ja haukotteli makeasti, muutaman kuvan siitä sentään sai, joskin lähikuvia kaikki (poskihampaatkin näkee laskea). Menin aidan välistä tamman tarhaan ja silittelin sen kaulaa. Kullanhohtoinen turkki kiilteli auringonvalossa, joskin harmaa pöly teki hevosesta vähän epäsiistin näköisen.
"Lähdetäänkö lenkille?" juttelin tammalle rapsutellen sen harjanjuurta. Ellin turpa rypistyi, tainnut oppia jo senverran suomea, että tietää mitä "lenkille" tarkoittaa. Naurahdin ajatukselleni ja pujotin hapannaamaiselle Leidille riimun.

Käytin Ellin karsinassaa, kun vein hoitovälineet ja suitset harjauspuomille. Tamma vähän huuteli ulos jääneille kavereilleen, ja olikin selvästi helpottunut nähdessään kavereiden nököttävän yhä tarhoissaan. Sidoin tamman puomille, ja aloitin harjaamisen kumisuan kanssa - näinkin kauniilla säällä Elli oli onnistunut löytämään kuraisen kohdan tarhastaan, ja oli kuin olikin ottanut mutakylvyn. Pöly leijaili tamman karvasta, kun reiluin ottein hieroin sitä kumisualla. Tälläkertaa Elli näytti jopa tykkäävän, paikoin se nautiskeli ylähuuli töröllään, mutta mahanalusen harjaamisesta turpa meni auttamatta ryttyyn. Lopulta tamma alkoi olla jo ihan siistin näköinen. Suitsin neidin samalla tavalla kuin viimeksikin, ensin ohjat kaulalle, sitten riimu kokonaan pois, ja suitset päähän. Elli otti muutaman peruutusaskeleen, mutta pysähtyi sitten laskien päänsä suitsiin. Kuolaimettomat suitset olikin hellpo pukea, ja pian olimme valmiit ratsastusretkelle.

Kiipesin harjapakin päältä istumaan tamman leveään selkään. Elli koitti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja suuntasi kohti lähintä ruohotukkoa, mutta nosti päänsä kun keräilin ohjat ja ohjasin tamman kohti kenttää. Tarkoituksenani oli ratsastella hetki kentällä, ja lähteä sitten tarkistamaan metsän itikkasaldo. Neiti Hienohelma kun ei halua lähteä tuhannen ja yhden hyttysen syötäväksi,muutama ympärillä surrannut paarma sai neidin ilmeen nyreäksi ja takajalat huiskimaan.

Elli ei jaksanut kentällä oikein keskittyä, ja täytyy myöntää, että kuumuus ja kentän kiertäminen alkoivat nyppimään minuakin. Ohjasin helpotuksesta huokaisseen tamman sitten ulos kentältä ja kiersimme pienen maastolenkin. Metsässä oli tuhottomasti öttisiä, mutta peltoaukealla pääsi tuuli senverran puhaltamaan, että ötökät kaikkosivat ympäriltä. Elli kulki koko lenkin rennosti mutta reippaasti, pitkin ohjin, venytellen kaulaansa ja nuuhkien kesän tuoksuja. Pyörittelin tamman jouhia sormieni väliin, ja Elli yllätti positiivisesti, edes metsästä polulle loikannut peura poikineen ei saanut sitä säikähtämään. Elli tuhahti kerran, koitti kääntyä kotiinpäin ja jatkoi sitten matkaa vähän epäluuloisena pälyillen, rentoutuen kohta taas.

Lenkin jälkeen pyyhkäisin Elliä sienellä, tamma hikosi lähinnä kuumuuden takia vähän kaulalta ja ratsastajan kohdalta. Tyytyväisenä se jäi taas tarhaansa piehtaroimaan, ja nautiskelemaan kotoa niittämistäni ruohoista.

Näytä käyttäjän tiedot

6 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Su Kesä 13, 2010 2:34 am

12.6.2010

Elli joutui tänään ensimmäistä kertaa "kunnon töihin", Jukka kävi tammalla ajelemassa. Oli kuuelmma ollut virtaakin kuin pienessä pitäjässä (tai vähän suuremmassakin...), neiti oli korvat hörössä tallustanut koko lenkin, kokoajan valmiina ponkaisemaan raville pyynnöstä.

Ellin mahassa muuten kasvaa ensimmäinen oma kasvattini ja Ellin ensimmäinen jälkeläinen, ja neidin sulhanenhan on tietysti Oldwool's Snoopy. Innolla odotellen sitä maailman hienointa pientä tupsukoipea.

Näytä käyttäjän tiedot

7 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Ma Kesä 14, 2010 8:47 pm

13.6.2010 - Kouluvalmennus

Elli-neidin kanssa päästiin jo vähän tositoimiinkin, Wiw nimittäin lupautui meitä valmentamaan, tänään koulukiemuroissa ja huomenissa estehyppelöissä.

Hain tamman tarhasta. Taivas oli synkkä, ja vähitellen tihkusade voimistui, joten suuntasimme sisätiloihin. Harjasin kurakuorrutetun tamman huolellisesti, välillä katsellen kelloa - ettei vain myöhästytä. Neiti oli ottanut onnistuneen mutakylvyn, valkoiset jalatkin olivat harmaan saven peitossa, vuohiskarvat takkuisena nippuna. Suuntasimme siis pesukarsinalle, ja huuhtaisin kurat tamman jaloista, ennenkuin satuloin sen ja suuntasimme kohti naapuritallin maneesia. Leidillä oli aavistuksen hapan ilme naamallaan - "Ei töitä vesisateessa" se tuntui nurisevan. Onneksemme olikin tarjolla kuivaa maata jalkojen alle ja katto pään päälle.

Elli vähän ihmetteli vierasta paikkaa, kyttäili itseään peileistä puhisten ja säikähti, kun jalustin välillä kolahti vasten maneesin laitaa. Pian Wiw saapuikin, ja aloittelimme, tässä hänen kertomus tunnin tapahtumista:

"Kun saavuin maneesille, siellä olikin jo verryttelemässä Solina ja hänen kaunis tinkertamma Elli. Ratsukko liikkui sulavasti. Tänään harjoittelisimme hieman temmon hallintaa ja askellajin vaihtamista hitaanpaan ja nopeampaan askellajiin. Pian Solina alkoi jo ravailemaan.Ellin askeleet olivat lennokkaan näköiset, kun ratsukko ravasi uraa pitkin. Seuraavaksi käskin alkaa tehdä kolmikaarista kiemurauraa. Kiemurauralla olisi asetus aina sisälle päin ja toisella, vapaalla pitkällä sivulla olisi hieman reippaampaa ravia. Tehtävä onnistui hyvin. Ellii kiihdytti oikein hyvin raviaan pitkällä sivulla. Asetus toiseen suuntaan oli hieman heikompi, mutta onnistui kuitenkin hetken päästä. Kun aloittelimme laukkatehtävä, Elli oli alussa hieman vauhdikas, eikä kuunnellut pidätteitä. Kuitenkin Solina sai hevosensa melko äkkiä hallintaansa ja yhteistyö alkoi näyttää jo paremmalta. Laukassa käskin Solinaa jäämään isolle keskiympyrälle, jossa hänen pitäisi yrittää hiljentää ja nopeuttaa laukkaa minun huudahduksieni mukaan. Välillä Elli ei oikein viitsinyt hiljennellä, mutta kun tamma sai ideasta kiinni, se toimi melkein ajatuksen voimalla. Loppuvalmennuksesta harjoittelimme paljon pysähdyksiä ja peruutuksia."
Valmentajana Wiw, fikaros (a) hotmail.com

Elli oli kokoajan oikein reipas, välillä ei oikein kuulollakaan, kun keskittyi kiihdyttämään paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti. Valmennuksen jälkeen sade oli hiljalleen lakannut, ja kävelimme lopuksi pienen maastolenkin. Kaikenkaikkiaan olin oikein tyytyväinen Elliin, mukava ja reipas Neiti.

Näytä käyttäjän tiedot

8 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Ma Kesä 14, 2010 8:57 pm

14.6.2010 - Estevalmennus

Eilisen kouluvalmennuksen jäljiltä jalat jumissa kävelin hakemaan tamman tarhastaan. Täsään sää oli huomattavasti suotuisampi, ja valmennuksen paikaksi sopi hyvinkin Valkolan oma kenttä. Elli seisoskeli tarhan nurkassa nukuksissa, ja minut huomattuaan se hirnahti kuuluvasti, ja jopa ravasi portille. Mikälie mielenhäiriö, taisi luulla, että toisin sille ruokaa...

Harjailin ja varustin Ellin puomilla, ja siitä suuntasimme kentälle alkuverkkailemaan ja odottelemaan valmentamaan lupautunutta Wiwiä.
Pian hän saapuikin, ja alkoi kasailemaan puomeja kentän laidalle. Elli tasan tarkkaan tiesi mistä oli kyse, ja tuntui vieläkin reippaammalta kuin eilen. Tässä valmentajan kommentit:

"Estevalmennus alkoi reippaissa merkeissä. Elli taisi aavistaa, että esteitä mennään, sillä oli erittäin reipas. Käynnissä tamma nosti raviakin pari kertaa ilman lupaa. Kokosin pitkälle sivulle jumppasarjan. Jatkamme eilisen valmennuksen jutuista, eli temmonvaihteluista. Tosin nyt pitäisi koittaa lyhentää ja pidentää laukkaa askelten mukaan. Ensin aloitimme harjoittelun ravista. Ravissa sujui hyvin, mutta kun aloitimme laukassa puomejen avulla, Elli ei suostunut lyhentämään laukkaansa. Pidennys onnistui hyvin, mutta puomien jälkeen takaisin normaaliin laukkaan hiljentämien tapahtui hieman viiveellä. Kun tehtävä onnistui, lähdimme tekemään samaa esteillä. Esteet olivat aluksi vain puomeja, mutta pian kavalettejä. Elli hyppäsi pari ensimmäistä ravihyppyä hieman kömpelösti, mutta kun vauhti koveni, alkoi sujua jo sulavammin. Korottelin esteitä sitä mukaan, mitä luulin tupsujalan pääsevän yli. Kyllähän ne esteet lopussa oli jo noin 50cm ja hyvin sujui. Kyllähän se Ellikin osasi hypätä kun vain halusi. Tamma ainakin yritti aina parhaansa eikä kieltänyt kertaakaan. Hienoa toimintaa!"
Valmentajana Wiw, fikaros (a) hotmail.com

Olin, jos mahdollista, vielä eilistäkin tyytyväisempi tammaneitiin! Niin innokkaasti se suhtautui estehyppelöihin, ja yritti todellakin parhaansa. Vauhtia oli taas reilunlaisesti, ainakaan laiskaksi ei Elliä voi esteillä sanoa. Kertaakaan ei jalat kolahtaneet puomeihin (joskin puomit olivat niin matalalla, että Elli olisi päässyt puhtaasti kävelemälläkin niistä yli). Loppuverkkailut suoritimme taas pienen maastolenkin voimin, ja Elli pääsi nautiskelemaan kesäpäivästä takaisin tarhaansa. Susu jo sitä huhuilikin, kun tallissa kävimme varusteet viemässä. Nakkasin tammalle vielä vähän niitettyä ruohoa, Elli olikin oikein kiitollinen. Pehmeä paikka piehtäroida ja pötköttää, sekä suun täydeltä ruohoa - voiko sitä pieni pyöreä hevonen enempää vaatia...

Näytä käyttäjän tiedot

9 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty La Kesä 19, 2010 12:21 am

18.6.2010

Kamalan kuuma! Ei saisi valittaa, kun vihdoin vähän lämpimämpää, mutta rajansa kaikella. Jos ei jaksa katsoakaan kentän suuntaan, kun hiki virtaa jo ajatuksesta, aurinko saa olkapäät punoittamaan, paarmat surraa ympärillä ja hevonen makaa tarhassa pitkin pituuttaan, on todellakin liian kuuma ratsastamiseen.

Ellin vähitellen heräiltyä päiväuniltaan, nappasin tamman naruun ja talutin tallin viileyteen. Elli jatkoi nuokkumista naruissa, kun harjailin sen käytävällä. Alisa oli puhunut uittopaikasta, ja sään ollessa näinkin suotuisa, päätin lähteä Ellin kanssa uimaan.

Talutin tamman metsän poikki lammelle. Uteliaana Elli nuuhki veden pintaa, hörppäsi vähän, ja loiskutti sitten iloisesti etujalallaan vettä. Sidoin narun riimuun ohjiksi ja kiipesin tamman kyytiin. Kannustin Ellin kohti vettä, ja hetken epäröityään se asteli viileään veteen. Välillä se pysähtyi, jatkaen taas siitä syvemmälle, kunnes tamman jalat eivät enää yltäneet pohjaan. Siirryin Ellin vierelle uimaan itsekin, teepaita ja farkkushortsit liimautuivat ihoon viileän veden kastellessa ne. Kylläpä se virkisti! Elli halusi uimisen jälkeen piehtaroida rantahiekalla, itse puristelin suurimmat vedet pois vaatteistani, kiipesin taas tamman selkään ja annoin sen hetken syödä ruohoa rannassa. Lintujen liverrys katkaisi hiljaisuuden, samoin kuin sitkeä hyttysen ininä. Elli alkoi jo vähän hermostua, kun mahanalus täyttyi syöpäläisistä, joten päätin, että jatkamme matkaa. Ohjasin tamman kohti tallia, istuskellen yhä kyydissä itse. Ellin leveä selkä oli tukeva kuin nojatuoli, tamman kävellessä tasaisen pehmeästi eteenpäin. Puolimatkassa laskeuduin alas ja jatkoimme tallille kävellen.

Uimisen viilentävä vaikutus oli liki kokonaan jo kaikonnut, kun saavuimme tallille. Elli kävi pientaroimassa tarhassaan, ja tuli sitten portille odottamaan ruohosatsia, jonka oli tottunut lenkin jälkeen saamaan. Suihkuttelin vielä Neitiin ötökkämyrkkyä, jonka tehosta en ole ihan vakuuttunut. Muutaman äkäisen paarman saattelemana sitten lähdin tarhalta kohti autoa. Kamalan kuuma...

Näytä käyttäjän tiedot

10 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Ma Kesä 28, 2010 5:51 pm

28.6.2010

Ellin maha sen kuin kasvaa kohinalla, samaa vauhtia ruokahalun kanssa, ja vielä pitäisi reilun kuukauden verran odotella perheenlisäystä. Neidin kanssa on nyt lähinnä maastossa köpötelty, ja silloin tällöin sään salliessa pyörähdetty kentällä vääntelemässä koulukiemuroita.

Estekilpailut tulivat ja menivät, ja kentän aidatkin jopa pysyivät pystyssä! Elli oli oikein reipas ja yritteliäs, vähän ihmeissään hevospaljoudesta ja Leidi suorastaan rakastui Veijoon. Tunne ei ollut aivan molemminpuolinen, Veijo oli lähinnä huolissaan kadotetuista kavereistaan, jotka jäivät laiduntamaan kotitallille.

Tänään käytiin pieni ajolenkki, suunnitelmat heittivät kevyesti häränpyllyä, Ellin kanssa kun oli tarkoitus kilpailla työajossa vielä tiineysaikanakin, mutta jätettiin ne hommat nyt sitten kaikilta "kesäloman" ajaksi. Syksyllä kerkeää taas keräillä sijoituksia ja kilpailla hiki otsalla. Elliä tuskin lomailu haittaa, varsan syntymän jälkeen sitä on tiedossa lisää. Tarkoitus olisi liikutella tammaa heti alusta asti kevyesti, jos varsomisessa menee kaikki hyvin. Oppiipa tuleva työhevonen heti kaiken kärryistä ja maastoretkistä...

Näytä käyttäjän tiedot

11 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Pe Heinä 09, 2010 10:45 pm

9.7.2010

Ihana kesäpäivä! Aurinko porotti siniseltä taivaalta, linnut lailoivat ja ojanpientareella kukkivat niittykukat tuoksuivat huumaavalta. Olin napannut Ellin narunpäähän, ja kävelimme verkkaiseen tahtiin, välillä nuuhkien kesän tuoksuja, välillä maistellen ruohoa. Tai lähinnä Elli maisteli. Käveleskelimme aina järven rantaan asti, ja Elli-neiti halusikin käydä viilentelemässä oloaan vedessä. Tarmokkaasti kävellen se suuntasi suoraan veteen, polski hetken ja kääntyi katsomaan minua, kuin kysyen, että etkö sinä muka tule. Kuorin päälimmäisen vaatekerroksen rantahiekalle ja kävelin tamman viereen. Irrotin narun Ellin riimusta - tammalla tuskin olisi kiire mihinkään, vaikka minä uisin vähän pidemmänkin aikaa.

Viileä vesi tuntui mukavan virkistävältä. Elli maisteli kaisloja rannassa, välillä katsellen mihinpäin olin oikein menossa. Lopulta rohkaistuin ja pulahdin kokonaan veteen, uin pienen kierroksen ja palasin takaisin matalampaan veteen.
"No etkö sinä muka meinaa tulla?" juttelin tammalle naureskellen. Elli katseli pää kallellaan, ja lähti sitten vettä puhallellen kävelemään kohti. Elli näytti juuri niin nyrpeää naamaa, kuin Hieno Neiti, jonka mahan oli juuri kylmähkö vesi kastellut. Hetken se seisoskeli siinä tympeä ilme naamallaa, ennenkuin kääntyi takaisin rantaan ja ravisteli itsensä, haukkasi suun täydeltä kaislaa ja käveli rantahiekalle piehtaroimaan. Tyytyväisen örinän saattelemana tamma sitten nousi ylös ja ravisteli liiat hiekat kyljiltään, suunnaten sitten ruohikkoon laiduntamaan.

Minä uiskentelin vielä hetken - kaikki vilvoitus näillä keleillä tulee kyllä tarpeeseen. Elli katseli vähän kauempaa ja maisteli nurmikkoa. Pitkän, leikkimielisen suostuttelun jälkeen se käveli vielä rantaveteen ja kaislikkoon, sitten otin sen kiinni ja lähdimme kohti kotia. Kotimatkan aikana kerkesikin kuumuus uudelleen valtaamaan alaa, Ellin maistellessa ruohoa istuskelin tamman varjossa aurinkoa paossa.
Koko päivähän siinä reissussa vilahti, mahtoikohan muut jo ihmetellä mihin oikein katosimme... Elli vaikutti oikein tyytyväiseltä, maha täynnä ruohoa.

Vielä olisi parit näyttelyt ennen varsomista, toivottavasti Elli-neidin muhkea maha ei tuomareita häiritse. Tamma meinaa nyt olla todellinen Leidi - Hänen Tammamaisuutensa on nyt niin raskaana, ja entistäkin herkempi ja paikoin kärttyisämpi. Samalla kuitenkin niin hellyydenkipeä, hassu tamma.
Edellisistä näyttelyistä Elli pokkasikin EO-sertin ja oli luokkansa toinen. Neidin mielestä taisi hopea olla kuitenkin häpeä, tamman mielestä tärkeintä on voittaa ja olla kaikista kaunein. No, ainakin minä voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että Elli on kaunein hevosistani - onhan se ainoa tamma...

Näytä käyttäjän tiedot

12 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Su Heinä 25, 2010 7:30 pm

25.7.2010

Sataa, sataa ropisee...
Kävelin aamulla tallin pihan poikki sateisen harmaassa säässä, taivaalta putoavat vesipisarat muodostivat pieniä puroja tallin pihalle, ja ajatuksissani astuin tennareilla lätäkköön. Sää toi mieleen tulevan syksyn, sitä seuraavan talven ja sen loputtoman kylmyyden ja pimeyden. Sanomattakin selvää, että mieli oli melko synkkänä, aina siihen saakka, kunnes näin Elli-neidin nököttämässä sateessa pää riipuksissa. Valtava maha sai tamman näyttämään nelijalkaiselta pallolta, vesi jouhista valuen se synkisteli itsekin, korvat lerpallaan ja takajalkaa lepuuttaen, välillä päätään ravistellen. Tervehdin tamma naurahtaen, ja Elli - yhtä märkä kuin minäkin, käveli portille huojentuneen oloisena, vihdoin jotakin toimintaa!

Pujotin riimun tamman korvien yli ja kuten muinakin viime päivinä, kurkkasin tamman jalkoväliin. Olin lentää pyrstölleni - vahatipat! Perhosparvi singahti lentoon lepattaen vatsassani, ja teki mieli istahtaa hetkeksi. Elli katseli minua hieman huvittuneen oloisena, ennen kuin kuopaisi vaativasti etujalallaan, palauttaen minut maan pinnalle, tai ainakin lähemmäs sitä. Avasin portin ja talutin tamman tallille, karsina oli varmuuden vuoksi olkikuivitettu jo useamman päivän ajan, ja Elli menikin nautinnollisesti piehtaroimaan heti karsinaan päästyään, ja tyytyväisesti öristen se ravisteli ylimmät oljet päältään samalla kun hamuili suuhunsa heiniä karsinan nurkasta.

Ensikertalaisen kanssa kun ei ikinä tiedä miten varsominen etenee, soitin varoiksi eläinlääkärille, joka asuu lähellä, ja varmistin että hän on tilanteen tullen käytettävissä. Sitten soitin Alisalle, joka saapuikin tallille, iloisen uteliaana. Suuntasimme satulahuoneeseen kahvinkeittoon, ja vaihdoimme kuulumisia. Aika vierähti hyvässä seurassa reipasta vauhtia, ja katsahdettuani kelloa tajusin sen olevan jo kahdentoista.
"Oho, kaksitoista jo! Ja minun kun oli tarkoitus keretä vielä muillekin talleille hevosia tervehtimään..." naurahdin.
"Vasta kaksitoista" Alisa sanoi hymyillen ja hörppäsi kuppinsa tyhjäksi.
"Jätänkö Ellin sisään, ajattelin vielä illalla poiketa katsomaan?" kysyin kävellessämme kohti Ellin karsinaa.
"Se tuntuu viihtyvän ihan hyvin yksinkin sisällä sateensuojassa..." jatkoin. Vilkaisin Ellin karsinaan, tamma seisoi karsinan perällä, pää heinäkasassa. Alisan sanat menivät aivan ohi, kun tajusin heinäkasassa olevan jotakin muutakin.
"Varsa! Se on jo syntynyt" sain henkäistyä, ja Alisakin kiiruhti karsinan ovelle. Elliä ei tuntunut häiritsevän kaksi uteliasta tuijottajaa, se nuoli keskittyneesti pientä varsaansa. Pientä, kaunista varsaansa!

"Niin nopeasti!" huokaisin.
"Ajattele jos emme olisi niin kauaa hörppineet kahvia..." Alisa naurahti.
Varsominen tapahtui kovin nopeasti, ja tamma oli pirteä. Avasin karsinan oven ja kävelin varsan luokse. Elli ei ollut ollenkaan mustasukkainen pienestä lapsestaan, se tuntui olevan kovasti ylpeä, oikein esitteli "katso miten hieno". Varsa nosti päätään ja tuhahti, se oikaisi pitkät koipensa ja koitti ponnistaa ylös. Hoiperrellen se sai jalkansa jotenkin oikeinpäin alleen, ennen kuin heitti kuperkeikan ja kierähti takaisin oljille. Elli tarkkaili tilannetta vähän huolestuneena, tuuppi varsaa turvallaan ja hörisi pehmeästi. Varsa oli täydellinen pikkupakkaus! Kirjava kuten emänsäkin, ori, siniset silmät ja vaaleanpunainen turpa. Tomerasti se yritti pystyyn, ja lopulta siinä onnistuen se hoippui kohti maitobaaria. Pyyhkäisin Ellin jalkovälin kostealla rätillä, enimmät kurat ja oljet pois.

Jälkeiset olivat kokonaiset, tamma pirteä ja varsakin pääsi juomaan tärkeää ternimaitoa. Alkuun Elli ei oikein tiennyt miten päin piti olla, kun varsa joi, se nosti takajalkaansa kuin koira, että varsa pääsi sujuvasti juomaan. Lopulta Ellikin malttoi vähän syödä, ennen kuin kellahti lepäilemään varsansa viereen.
"Voi kun se on suloinen!" Alisa huokaisi karsinan ulkopuolelta, suunnatessamme takaisin valjashuoneeseen. Varmasti en malta enää lähteä tallilta ennen iltaa, vaikka varsa ja tamma taitaisivat pärjätä omillaankin, ilman ylimääräistä hoitotätiä. Tänään ei pikkuvarsa vielä pääsisi ulos, huomiseksi oli luvassa parempaa säätä, saavat rauhassa lepäillä tämän päivän.

Iltakin sujui rauhallisesti, Elli hoiti varsaansa hellästi ja huolella, ja sateen lakattua kävimme vähän kävelylläkin. Varsa - joka sai kutsumanimekseen Eino - juoksi vapaana mukana, ja Elli oli todella huolissaan siitä. Vähän väliä tamma kääntyi hörisemään pikku-Einolle, ja käveli niin hitaasti kuin vain osasi. Elli ei ollut yhtään ähkyisenkään oloinen, reipas ja pirteä, ruokakin maittoi tavalliseen tapaan. Hyvillä mielin lähdin iltamyöhään ajelemaan kotiinpäin - kaikki meni hienosti, jopa paremmin kuin osasin kuvitellakaan. Mitenhän sitä malttaa olla kotona välissä, kun tallilla on nyt jotakin niin käsittämättömän houkuttelevaa, kuin pikkuinen Eino!

Näytä käyttäjän tiedot

13 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Ma Heinä 26, 2010 5:59 pm

26.7.2010

Tänään jopa aurinko pilkisteli pilviverhon takaa, maa kuivui kohinalla, ja Elli-neiti pääsi Einon kanssa ulkoilemaan vähän enemmänkin. Eino on kovasti voimistunut eilisestä, pikkuherra väänsi sellaisia pukkeja tarhassa, että oli vähällä lentää turvalleen. Elliä ei enää niin paljoa jaksa huolettaa missä se kakara viilettää, tamma keskittyi heinien syömiseen.

Pieni kävelylenkkikin tehtiin, Jukka halusi ehdottomasti nähdä varsan, ja tilaisuutta hyväksi käyttäen nappasin varsan naruun ja ojensin narun Jukalle. Melkolailla Eino hyppi ja loikki, mutta väsähti pian ja Ellin syödessä tuoretta ruohoa lysähti varsa viereen päikkäreille. Jukkakin tuntui ihastuvan pikkuiseen hevosenalkuun, suunnitteli jo kantakirjauksesta lähtien kaikkea tapahtumaa päivän ikäiselle oripojalle.

Takaisin talliin päästyään Eino retkahti nukkumaan pehmeälle olkipedille. Ellikin tuntui huokaisevan helpotuksesta, tallissa pikkupoika olisi turvassa, ja Elli saattaisi itsekin vähän hengähtää (ja syödä taas vähän lisää).

Eino tulee olemaan väriltään arvatenkin ruunivoikonkirjava. Nähtäväksi jää, mitä kikkaran varsakarvan alta sitten lopulta paljastuukaan.

Näytä käyttäjän tiedot

14 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Ti Elo 03, 2010 8:42 pm

3.8.2010

Pienelle Einolle on riittänyt ihmeteltävää viimepäivinä. Pikkuori on päässyt mukaan jopa pienelle ratsastusretkelle, sen kavioita on vuoltu ja se matkusti kuljetuskopissakin. Varsa on oikein rohkea ja reipas, ei hätkähdä mitään ja tuntuu kuin se olisi oppinut kaiken tarvittavan äidinmaidosta.

Elli on vähän jo kyllästynyt varsaansa, mieluusti antaa sen ihmisten hoivaan ja pitää itse pienen hengähdystauon. Neiti mys rakastaa kaikkea saamaansa huomiota kahta enemmän, nyt kun sillä on "niin rankkaa" pienen poikansa yksinhuoltajana. Wink

Tarkoitushan oli pitää pieni Eino-herra omana, mutta nyt aikapulan vuoksi pitää miettiä myymistäkin. Elliä, Veijoa, tai Kaunoa en halua myydä, Boriskaan ei ihan heti pihasta poistu. Einoon olisi vähiten tunnesiteitä, mutta toisaalta... No, onhan tässä aikaa katsella.

Näytä käyttäjän tiedot

15 Vs: Ellin päiväkirja lähetetty Ke Elo 04, 2010 10:03 pm

4.8.2010

Jukka lähti avuksi tallihommiin, tai lähinnä uteliaisuuttaan taasen varsaa tervehtimään. Sade taukosi hiljalleen, Elli ja Eino pääsivät ulos raikkaaseen ilmaan syömään ruohoa. Kauaa ei niitä viitsi märällä säällä ulkona pitää, kun Eino-hienohelma (vai -lahje) ei makoile vähänkään kostealla pohjalla, ja väsyttää itsensä sitten tyystin. Siivoilin karsinan, vähitellen oljet saa jättää jo pois, vaikka Elli niitä tykkääkin napostella.

Jukka haki sitten hevoset sisään, Eino meni karsinaan odottelemaan siksiaikaa, kun äitinsä valjastettiin käytävällä. Minä harjailin varsaa ja nostelin sen jalkoja, Einoa ei hätkähdyttänyt olla erossa emästä, joskin se kyllä sen käytävällä näki ja kuulikin. Elli sensijaan ei olisi malttanut odottaa käytävällä hetkeäkään paikoillaan, ja kun valjaat oli puettu oli Neidillä jo kiire ulos. Varsa jäi vauhdista, mutta eipä tuo tuntunut tammaa huolettavan. Minä pitelin Einoa lähettyvillä narussa silläaikaa kun Jukka laittoi tammalle kärryt perään.

Pienen matkan ajan talutin Einoa emänsä vierellä, mutta orin käyttäydyttyä niin hyvin (ja maastojen ollessa autottomat), laskin varsan irti. Mihinkään tuo ei Ellin viereltä lähtenyt, terhakkaana töpsötteli samaa vauhtia emänsä kanssa. Elli kulki koko matkan reippaasti, korvat hörössä nuuhkien märän metsän tuoksuja. Ei tehty pitkää lenkkiä, vaikka Elli olisi halunnutkin, pieni pätkä ravattiin, ja siitäkös Eino riemastui. Pari pientä pukkia, harhautuminen Ellin viereltä, hätä ja spurttaus takaisin mamman kylkeen. Vähän ennen kuin saavuimme tallille nappasin pikkuherran taas naruun, Einolla oli sanansa sanottavana siitä julmasta vapauden riistosta, mutta hyvin se sitten rauhoittui naruun kulkemaan.

Hetkeksi pääsivät vielä tarhaan nököttämään, ennenkuin alkoi taas satelemaan, ja haettiin parivaljakko sisään. Ellin mielestä ihan mukavaakin päästä sateelta suojaan, hyvällä säällä sisällä nököttämistä se ei oikein ymmärrä. Pikkuiselle Einolle olisikin varmasti hyvä päästä pihattoon ikäistensä kanssa sitten alkutalvesta, tai edes pihattoon Kaunon, Veijon ja Boriksen kanssa. Muutama oripoika laittamassa suurilla luuloilla varustettua tulokasta kuriin, ei hassumpi idea...

Näytä käyttäjän tiedot

Sponsored content


Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun  Viesti [Sivu 1 / 1]

Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa